Sirpa Kähkönen, 36 uurnaa. Väärässä olemisen historia. Pitihän tämä Jorma Uotisen valitsema Finlandiavoittaja lukea. Ja hyvä olikin, niin kuin Kähkönen osaa kirjoittaa ja tuoda ihmisen tunnot esille. Äiti on kuollut ja hänen päiväkirjojaan lukiessa kirjoittajan mieleen tulee asioita menneisyydestä, niin omien muistojensa kuin mummojen kertomina. Sukupolvien taakka purkautuu paperille, sodan traumat, alkolisoituminen, väkivalta, hellyys... hyvin henkilökohatisia muistoja äidistä ja muusta edesmenneestä suvusta.
Anna-Leena Härkönen. Huomenna hän ei tule. Mutkattoman suoraviivaisesti kirjoitettu tarina leskeksi jääneen Elsan elämästä. Yksinäisyydestä, riittämättömyydestä, vapauden tunteesta ja uusista tuulista, mm. suoraan puhuminen ja maksullinen mies.
Emma Cline, Vieras. Vähän kummallinen kirja minun makuuni. Kertoi Alexista, joka on viettänyt enemmän ja vähän outoa elämää päihteiden ja miesten siivellä. Hänellä on myös tapana töpeksiä ja niinpä viimeisin elättäjä nakkaa hänet ulos luxustalostaan. Sitten hän ajelehtii rannalla ja muiden nurkissa kunnes tulee äkkipysähdys.
Soraya Lane, Italialainen tytär. Seitsemän tytärtä. Seitsemän salaisuutta. Seitsemän rakkautta. Tämä on siis ensimmäinen osa tytär-sarjassa. Otin kirjan, koska kyseessä Italia ja olihan tässä Milanon balettia, viinin-, hasselpähkinän- ja tryffelinviljelyä, sekä rakkaustarina. Lily lähtee Italiaan viininvalmistajan apulaiseksi ja tutkii samalla isoäitiinsä Esteen liittyviä vihjeitä jotka vievät hänet kadoksissa olleen sukunsa jäljille.
Emily St. John Mandel, Lasihotelli. Mielenkiintoinen tarina Vincentin, Paulin sekä heidän ystäviensä, tuttaviensa ja sidosryhmiensä elämästä lapsuudesta tuonpuoleiseen. Tarinan henkilöitä yhdistää myös pyramidihuijaus ja hotelli syrjäisellä saarella.
Minna Lindgren, Sävelsinkö. Iina tekee väitöskirjaa unohdetusta säveltäjästä Pentti Keistiöstä Juttu ei tahdo edetä kummankaan osapuolen osalta toivotusti, mutta he kiintyvät toisiinsa ja käy niin, että Iina joutuu osin Keistiön hoitajaksi kun tämän kunto heikkenee. Kovasti tuntui ML haluavan briljeerata musiikkitermistöllä, jolla ei lukijalle ole ollut muuta kuin tavaamisen vaivaa. Ilman tuota kikkailua kirja olisi voinut olla ihan kelpo tarina muistisairauden etemisestä.
Ágota Kristóf, Todiste. Tulin lukeneeksi trilogian toisen osan ensin, mutta ajattelen, ettei se ehkä haittaa. Tarian vaikuttaa mielenkiintoiselta ja odotan jo seuraavaa ja ensimmäsitä osaa. Lucas elää syrjäisessä unkarilaiskylässä yksikseen kun kaksosveli on lähtenyt rajan yli ja muu perhe kuollut. Varsin erikoisia ihmisiä ja tapahtumia kuten Yasmine vauvansa Mathiaksen kanssa, kirjaston Clara, Peter, kirjakaupan Victor ja kellonajan kyselijä.
Taylor Jenkins Reid, Evelyn Hugon seitsemän aviomiestä. Elokuvamaailmaan sijoittuva tarina Evelynin, Celian, Harryn ja heidän lähipiirinsä salaisuuksien täyttämästä elämästä galamourin ympäröimänä. Perustuu Evelynin elämäkertaan, jonka hän haluaa kertoa nimenomaan Moniquelle. Ja sekin selviää lopussa miksi juuri Moniquelle. Ei ihan minun kirjani, mutta kyllä tämä välillä oli kiinnostavakin.
Satu Rämö, Rósa & Björk. Hildur esitetään supernaisena, joka surffaa ja ui jääkylmässä vedessä, juoksee ja käy salilla, sekä tietysti ratkoo Islannissa tapahtuneita murhia (omaan pussiinsa pelannut kunnallispoliitikko ammutaan ja tämän vanha kamu putoaa helikopterinsa kera mereen) ja muita rikoksia kumppaninaan Suomesta työharjoitteluun tullut Jakob. Tämä on jatkoa Hildurille, josta pidin, mutta nyt kertautuivat aika lailla samat jutut. Edelleen kahden Hildurin sisaruksen katoaminen on mysteeri, mutta vanhojen valokuvien kautta aukeaa uusi polku. Monta vanhaa ratkaisematonta juttua selviää, kuten Hildurin äidin Rakelin outo käytös.
