torstai 2. heinäkuuta 2020

Heinäkuun 2020 kirjat

Alex Schulman, Polta nämä kirjeet. Olipa jännittävä, miltei piinaava kertomus Alexin isovanhemmista. Vaari oli Sven Stolpe ja isoäiti Karin. Karin oli avioliitossa vankina, vaikka oli rakastunut Olof Lagercrantziin. Hän ei saanut eroa julmasta Svenistä monista pyynnöistään huolimatta. Alex on tutkinut sukunsa historiaa ja lukenut kirjeitä ja päiväkirjoja, joiden pohjalta romaani on syntynyt.
Elizabeth Strout, Olive Kitteridge. Olive Kitteridge yhdistää eriskummallisella persoonallaan kirjan 13 tarinaa. OK on jyrkkä, häijy, ymmärtäväinen, ymmärtämätön.... hänestä paljastuu hyvin monenlaisia ominaisuuksia eri ihmisiin liittyvissä tarinoissa.
Sofia Luindberg, Tapaa minut tammen alla. Esther on eronnut narsistisesta miehestään ja tapaa kävelyllään niityllä Rutin, jolta saa elämäniloa ja uutta puhtia elämäänsä ainoan onnentuojansa, Adrianin lisäksi. Molemmilla on tapana käydä niityllä ja istuskella tammen alla olevalla penkillä. Mutta sitten Rut katoaa ykskaks ja Esther lähtee etsimään häntä. Reissu vie Italiaan ja seillä hän tapaa uusia ystäviä ja muitakin....  Surullisen romanttinen kertomus.
Ruth Hogan, Kadonneiden tavaroiden vartija. Sattumusten päivänä Anthony menettää rakastettunsa, Theresen ja Eunice saa toiveidensa työpaikan pommikoneen kustantamossa. Anthony kadottaa samana päivänä Theresen medaljongin ja ryhtyy siksi ottamaan talteen löytämiään tavaroita toivoen löytävänsä niiden omistajat ja samalla oman medaljonkinsa. Koska hän on kirjailija hän kirjoittaa tavaroista tarinoita, sininen hansikas, palapelin pala, keksipurkki, jossa ihmisen tuhkat....
Laura on Antonyn apulainen ja perii hänen talonsa ohella velvollisuuden jatkaa tavaroiden omistajien metsästystä. Freddy on talonmies, Päivänsäde naapurin tyttö, ystävyyttä, rakkautta....
Mirva Saukkola, Silkkiä, safiireja ja salaisuuksia. Tarina alkaa Pietarista 1917 ja Sofian pakomatkasta Suomeen, mutta sitten harpattiin vuoteen 2019 ja  Saara Lepokorven reissamisen antiikin perässä pitkin maailmaa ja minulle tarina kyllä läsähti sitten siihen, ei merkkituotteiden luetteleminen ihan jaksa innostaa. Jätin lukemisen alkuunsa.
Nicolas Barreau, Pienten ihmeiden kahvila. Nelly saa todeta suuren rakkautensa professori Beauchampsin olevan rakastunut toiseen ja lähtee parantelemaan sydänsuruaan Venetsiaan. Heti ensimmäisellä tutustumiskävelyllään hän törmää Valentiniin, jota pitää liian komeana ollakseen luotettava, mutta joutuu perääntymän vähitellen mileipiteessään. Tarinaan liitty Nellyn isoäiti, serkku ja amerikkalainen katusoittaja, sekä kahvila ja kuumailmapallo.
Joanne Harris, Mansikkavaras. Vianne Rocherin tarina jatkuu. Hän tekee edelleen suklaata Lansquenetin pikkukylässä ja asuu tyttärensä Rosetten kanssa. Kylän kukkakauppias kuolee ja jättää Rosettelle tammimetsikön, mikä herättää ihmetystä ja myös vihaa Narcissen tyttäressä.



Kylläpä lomalla on tullutkin luettua aikuisten satuja :), mutta viihdyttäviä ja hyviä.

Anne Cathrine Bomann, Agathe. Hieno pieni/suuri kertomus 71-vuotiasta psykiatrista, joka laskee viimeisten istuntojensa lukumäärää ennen eläkeelle jäämistään. Yksinäisen ja pidättyväisen herran arki on yksinäistä vastaaonton ulkopuolella ja kun hänen sihteerinsä jää hoitamaan sairasta miestään tuntee hän olonsa jopa huonovointiseksi. Agathe on potilas, jonka istuntoja hän odottaa ja heidän välilleen syntyy jotakin, joka saa psykiatrin elämään sisältöä.