Katja Kettu, Rose on poissa. Päätin lukea tämän kirjan, koska siitä on niin paljon puhuttu ja tykätty. Tämä kirja on tavallaan kiehtova, aikuisten satu, mutta kuitenkin myös tosikertomus Amerikan takamaille muuttaneista suomalaisista ja heidän sulautumisestaan alkuperäisväestön, intiaanien kanssa. KK käyttää rönsyileää viehkeää kieltä ja sanoja, joita ei ehkä oikeasti ole edes olemassa, välillä mietin jonkun sanan merkitystä.
Matt Haig, Poika nimeltä Joulu. Joulukertomusten ensimmäinen osa, jossa Nikolaksen elämä muuttuu kun isä jättää hänet ilkeän Charlotta-tädin huomaan ja lähtee pohjoiseen, Nikolas karkaa kurjasta elämästään ja lähtee etsimään isäänsä ja sitten se seikkailu alkaa. Tarina jatkuu Tyttö joka pelasti joulun -kirjassa, jonka luin aiemmin.
Satu Vasantola, En palaa takaisin koskaan luulen. Esikoisromaani ja vallan mainio. Martta saa miehekseen Topin, joka osoittautuu laiskaksi juopoksi ja talonpito kaikkineen jää Martan kontolle. Lapset Toivo, Martti, Jussi ja Marja-Terttu oppivat väistelemään isänsä kiukkua ja lyöntejä. Kaikki etenevät elämässään ja perustavat oman perheen. Kirja on kertomus suomalaisesta elämästä 50-luvulta tähän päivään ja vuoteen 2029, siinä on Ryysyrannan Jooseppia ja Neljäntienristeystä ja kuvaus mummasta, joka kaiken jaksaa ja kaiken ymmärtää, ja jota kaikki jäävät kaipaamaan.
Pierre Lemaitre, Tulen varjo. Pariisiin 1927 sijouttuva historiallinen sykerö petoksia petosten perään ja tietysti kostoa, jonka Madeleine Pericourt suunnittelee ja toteuttaa yksityiskohtaisesti menetettyään ensin kaiken juonittelyn seurauksena. Oikein viihdyttävä kirja.
Malin Persson Giolito, Suurin kaikista. Vaikka kirjan kannessa lukee "Paras ruotslainen rikosromaani 2016" esitän eriävän mielipiteeni. Yritin lukea, tarvoin alusta sivuaja ajatellen, että pian varmaan alkaa olla kiinostavampaa, mutta kun ei alkanut luistaa, niin lopetin ja totesin, että minun makuni on erilainen. Sain kirjasta synkän, tylsän ja ankean kuvan, aiheena kouluampuminen, teksti ei todellakaan vienyt mennessään.
Matt Haig, Joulupukki ja minä. Joulukertomusten viimeinen osa tuli luettua joulun jälkeen, mutta tunnelmaan pääsin silti. Tonttuvaarassa tapahtuu koko ajan monenlaisia hauskoja, mutta myös jännittäviä asioita, joihin Amelia ja Joulupukki useimmiten liittyvät ja koska ovat hyviä ihmisiä saavat kiperätkin ongelmat selvitettyä.
Riikka Pulkkinen, Lasten planeetta. Sarjassani:taas jäi kesken. Luin tätä noin sata sivua ja odotin, että joko tarina alkaa kiinnostaa, vaan ei kun ei, tämä ei vain ole minun kirjani, aiheena ero (taas) ja vähän mieleltään erikoiset ihmiset..... ei vaan jaksa lukea tämmöistä.
Outi Pakkanen, Linna. Anna Laine vierailee Savonlinnaan oopperajuhlilla ja tapaa vanhoja luokkatovereitaan ja tarjoilijana olevan Amandan. Kuinka ollakaan joutuu hän syksyllä lukemaan lehdestä, että yksi kesällä tavatuista henkilöistä on kuollut.....
