Nura Farah, Lumimaa. Novelleja maahanmuuttajien sopeutumisvaikeuksista, kun koskaan ei kelpaa, ei baarissa, kaupassa, uimahallissa, siivoojana... Jotkin novelleista olivat hyviä, mutta kuten sanottu en ole novellien ystävä ja lyhyt tarinat loppuvat aina ennen kuin ehtivät alkaakaan.
Eli Åhman Owetz, Remonttikohde. Leppoisaa kesälukemista. Susanne saa toimeksiannon arkkitehtitoimistoltaan suunnitella Grävingen vanha kenkätehdas kongressikeskukseksi. Tehtaan omistaa edesmenneen tehtailijan poika, jonka suunnitelma on kaikkea muuta kuin tyylikäs ja kohdetta arvostava. Kaikki pitää muuttaa mahdollisimman erinäköiseksi ja tehtaan lisäksi tehdastyöläisten vanhat asunnot on tarkoitus jyrätä maan tasalle ja rakentaa uusia luksustaloja. Susanne viehättyy vanhoista taloista ja miljööstä ja ihastuu myös asukkaisiin ja tehtävästä tulee vastenmielinen. Loppuratkaisu onkin sitten huima. Oli tässä pikkuriikkisen romantiikkaakin.
Keigo Higashino, Myrkyllinen liitto. Pidin KH:n edellisestä dekkarista Uskollinen naapuri, joten ajattelin että tämä on luettava, mutta eihän tämä tietenkään ollut yhtä kinkkinen kuin tuo aiempi. Olihan tämäkin juonikas, mutta oli kuitenkin alusta saakka selvää kuka oli murhaaja. Murhaajan keino oli kyllä vallan merkillinen ja oivasti keksitty. Kyseessä on mies, joka aloittaa suhteen tai menee naimisiin ehdolla, että vuoden sisällä on vauva tulossa, muutoin tulee ero. Ei siis ihme, että hänellä on vaikeuksia naistensa kanssa, vaimo Ayane ja uusi naisystävä Hiromi.
Nita Prost, Huonesiivooja. Nyt löytyi taas dekkari, josta pidin. Sopivan leppoisa kaikesta kieroilusta, murhasta ja muusta paheellisuudesta huolimatta. Päähenkilö Molly on vallan hurmaava neito, jolla ei juuri ole kokemusta muusta kuin edesmenneen mumminsa viisauksista ja työnsä perusteellisesta suorittamisesta. Tottakai hän joutuu vaikeuksiin kun löytää hotellihuoneesta ruumiin eikä haluaisi sanoa pahaa sanaa ystävikseen oletetuista henkilöistä. Loppu on kuitenkin onnellinen.
