Anna-Leena Härkönen, Rikospaikka. En kirjan juonta kovin kaksisena pitänyt, mutta Härkösen sanailu on ihan parasta. Tässä kirjan päähenkilö, eronnut Irina tulee sohaisseeksi ystävänsä Kirsin v..mäistä miestä keittiöveitsellä ja odottelee kirjan lopussa tuomiotaan.
Heidi Köngäs, Siivet kantapäissä. Sota-ajan kertomus Marjasta (Rankkala) joka tahtoo ja pääsee näyttämölle sekä Radioteatteriin käsikirjoittamaan kuunnelmia ja käännöstöitä. Hän joutuu Paavolaisen lumoihin ja viettää elämää, jota 40-60-luvulla pidettiin hyvin boheemina. Hän todella juoksee siivet kantapäissä teatterin harjoituksista Radioteatteriin ja sieltä taas illaksi näyttämölle. Hän nauttii vapaudestaan, mutta kärsii Paavolaisen muista naissuhteista, etenkin Hertta Kuusisen, jonka luona mies useimmiten viipyi. Marja pääsee irti Paavolaisesta, joka sittemmin kuoleekin alkoholisminsa takia, ja alkaa elää omaa elämäänsä villinä ja vapaana naisena. Lopulta hän jää kovin yksin kun vanhuus lopulta saavuttaa hänet.
Heidi Jaatinen, Suvanto. Savoon 1918 Kiuruvedelle sijoittuva sukuromaani, jatkoa Koski-romaanille. Tuure ottaa toiseksi vaimokseen Stiinan ja lapsia alkaa siunaantua edellisten jatkoksi. Talon piika Tilda häärää niin talon asioissa kuin kylän köyhien ja politiikankin parissa. Eri puolella kuin talon poika Paavo, joka kouluttaa suojeluskunnan päällikkönä paikallisia sotimaan. Kirjassa on paljon henkilöitä ja tapahtumia, sanasto väliin kovin vierasta, sai arvata mistä on kyse, mutta kyllä tämän luki, kyövettiin Runnissa, mainittiin Mannerheimin tapaamiset ja visiteerattiin Helsingissäkin.
Ann Patchett, Hollantilainen talo. Kertomus Maeven ja Dannyn erikoisesta elämästä suuressa upeassa talossa palvelijoiden ja isän kanssa sen jälkeen kun äiti on lähtenyt. Isän uusi vaimo ja kaksi tuovat taloon uutta elämää, mutta kun isä kuolee heittää äitipuoli heidät ulos ilman penninpyörylää. Silti he selviävät ja äiti ilmestyy heidän elämäänsä uudelleen, lopuksi he kohtaavat sekä talon, että äitipuolensa ja puolisisaruksensakin uudelleen.
Susanna Alakoski, Pumpulienkeli. Hildalla on hyvä lapsuus Sanna-mummin hoivissa Sorolassa. Sitten hänelle käy "hupsusti" rippikoulupapin toimesta ja isäpuoli ajaa hänet pois kotoa. Hän pääsee piiaksi Rikkolan taloon, jossa poikalapsi, Eemil syntyy ja hän puurtaa pitkät päivät Hellin kanssa talon töissä, niin naisten kuin miestenkin töissä. Lopulta Helli saa Hildan lähtemään Vaasaan töihin pumpulitehtaalle. Rankkaa on sekin, mutta on sentään joskus vapaapäivä ja ympärillä samanhenkisiä ihmisiä. Tähän kiinnostavaan kirjaan on tulossa jatkoa-osia. Taas on tullut luettua saman aiheen kirjoja, nimittäin sota-aika ruhjoo myös Vaasaa.
Joel Haahtela, Jaakobin portaat. Pienoisromaanitrilogian viimeinen osa, joka vie lukijan Jerusalemiin. Kertomus kuvaa "totuuden kaipuuta, yritystä etsiä elämän runollisia yhteyksiä ja ihmeellistä mysteeriä." Pidin enemmän kahdesta edellisestä kirjasta Hengittämisen taito ja Adelen kysymys, mutta hyvä oli tämäkin.
