Sally Salminen, Katrina. Kaunis ja surumielinen kertomus pohjalaistytön päätymisestä ahvenanmaalaisen merimiehen muijaksi. Elämä on köyhässä tuvassa kituuttamista, talollisilla päivätöissä puurtamista, lasten hoivaamista ja miehen odottelua meriltä. Johanin Katrinalle kuvailema elämä: isot valkoiset talot, omenapuut suurine omenoineen jne, eivät pitäneet paikkaansa, vaan elämä oli köyhää ja ankeaa, varsinkin aluksi, ennen kuin Katrina pääsi tutuksi muiden kanssa ja osoitti ahkeruutensa töissä. Naapuriapu puolin ja toisin pelasti monesta täpärästä tilanteesta sairauden tai synnytysten sattuessa kun Johan oli merillä tai maissa ollessaan tuhlasi vähäiset rahat makeisiin. Viimeiset vuotensa Katrina vietti yksin vetoisessa mökissään naapureiden auttamana kun toinen poika Gustav jäi Australiaan ja kirjeet loppuivat, toinen poika, kapteeniksi opiskellut Erik muutti perheineen Maarianhaminaan, yksi tytär kuoli jo lapsena ja poika hävisi laivan mukana.
Hieno saaristolaistarina, joka on on pitänyt paikkansa monen lukijan mielikirjastossa vuodesta toiseen.
Cecilia Samartin, Mofongo. Sebastian on kahdeksavuotias ja hänellä on synnynnäinen sydänvika, joka rajoittaa hänen tekemisiäään koulussa. Hän on myös pienikokoinen ja häntä kiusataan koulussa. Sebastianin turvasatama on isoäidin talo, jonne hän koulupäivän jälkeen rientää niin pian kuin kiusaajiltaan pääsee. Isoäiti löytyy yhtenä päivänä tajuttomana ja joutuu sairaalaan, siitä alkaa uusi vaihe heidän iltapäivissään, he tekevät mitä herkullisimpia ruokia, joita kokoontuu syömään sukulaisia ja naapureita. Tämä oli niin hieno tarina ja ruuat niin houkuttavia, että tekee milei kokeilla kirjan lopussa olevia reseptejä. Sebastianille pitäisi tehdä uusi sydänleikkaus, mutta siitä vanhemmat eivät pääse yhteisymmärrykseen.
Vera Vala, Suden hetki. Kirjan alku tuntui jotenkin tahmealta, enkä meinannut päästä eteenpäin, mutta kun helteestä huolimatta tuolla ulkona istuin ja sivuja kääntelin eteenpäin, niin vähän kiinnostuinkin ja sain kirjan loppuun. Ei tämä kyllä ollut enää parasta Valaa, tarina jäi aika oudoksi ja sekavaksi minun makuuni ja siinä toistettiin edellisten kirjojen vanhoja kiemuroita ja.
