Yrsa Sigurdadardottir, Hiljaisuus. Toinen islantilainen jännäri, joka oli myös hyvä. Omakotialueelle on parkkeerattu vieras auto, josta löytyy paloiteltu ruumis. Tapaus on outo, koska paikalta löytyy myös vauvana kadonneen Mian dna:ta. Jutussa on monenmoisia käänteitä, mm. laitonta adoptiota.
Valerie Perrin, Vettä kukille. Violetten elämä ei ole ollut helppoa. Ensin häntä on riepoteltu sjaisperheestä toiseen ja sitten hänet bongaa baaritiskin takaa ja haluaa omistaa Philippe, joka ajelee moottoripyörällään naisretkillään kun Violette tulee raskaaksi, saa tyttären ja hoitaa samalla puominlaskijan työn, josta mies saa palkan. Asiat alkavat muuttua kun Leonine kuolee kesäsiirtolan tulipalossa. Turtumisensa jälkeen Violette herää ja saa omaa tahtoa, hankii työn hautausmaanhoitajana ja viihtyy paremmin kuin koskaan elämässään, mukavat työtoverit, lemmikkikoira ja kissoja, puutarha... mieskin jäänyt omille teilleen.
Antje Ràvik Strubel, Sininen nainen. Adinan lapsuudesta syrjäisessä tsekkilaisessä kylässä alkava kertomus. Berliinissä kurssilla, valokuvamalliksi houkuteltuna ja kunnostuksen alla olevaan kartanon/kurssikeskuksen apulaisena, hyväksikäytettynä ja lopulta Helsinkiin päätyneenä. Luin kirjaa pätkissä ja ehkä siksi vaikutti vähän sekavalta.
Niko Hallikainen, Suuri märkä salaisuus. Nyt oli vähän kummallinen kirja. Hyvin kirjoitettu ja mukava lukea eriteltyjen kappaleiden vuoksi. Kertoo teiniksi varttuvasta erikoisesta, yksinäisestä, omissa maailmoissaan ja kuvitelmissaan painivasta pojasta. Loppua kohti tarina menee sekavammaksi, osin kaikenlaisten tupakointi-, bile- ja kännäämiskokeiluiden vuoksi. Ei ollut ihan minun kirjani. Takakannen teksti "hypertarkasti, uskomattomalla intensiteetillä loihdittu kassvutarina avautuu päihdyttäväksi labyrintiksi, joka kuhisee pelkoja, julmuuksia, ihmeitä ja haluja." kuvaa kyllä hyvin kirjaa.
Anne Tyler, Palmikko. Tykkään Tylerin leppoisasta kerronnasta. Garrettin suvun tarina 1950-luvulta alkaen ja päättyen koronavuosiin. Suvun yhteiset piirteet, erimilisyydet, kummallisuudet ja rakkaus, Tyler osaa.
Anu Kaaja, Rusetti. Kirjan henkilö on kiinnostunut taiteesta ja keskustelee esineiden, kuten kahvikupin tai neilikan kanssa. Kirjassa on paljon mielenkiintoisia maalauksia, joista pohdiskeulua, erikoisia ystäviä ja tapaamisia, mutta myös erikoisuuden tavoittelua, josta en niin piitannut.
