Emma Donoghue, Tähtien tahto. Olen nyt 180 sivua lukenut Dublinilaisen sairaalan puutteellisissa oloissa toimivan hoitaja Julian ja hänen kadulta tempaistun apulaisensa raatamista huonokuntoisten synnyttävien äitien ja heidän elävänä tai kuolleena syntyneistä vauvoistaan, ja menehtyvistä äideistä. Nyt luen muuta ja katson jatkanko tätä melko tylsää tarinaa.
Claire Keegan, Kasvatti. Tämä pieni kirja on niin ihana tarina, että taisin lukea sen jo toiseen kertaan, koska se oli niin tuttu. Todella mukavaa luettavaa viimeisen jälkeen.
Johanna Annola, Valkenee kaukainen ranta. Ulrika tavoittelee "asemaa" kaupungin rouvien parissa, mutta sitten hänen miehensä Antti kuolee (oman käden kautta) ja hän saa huomata, että kaikki mitä hän luulee saavuttaneensa onkin vain velkana. Kaikki myydään, jotta velat saadaan maksettua ja Ulrika lähtee johtajattereksi vaivaistaloon Hämeeseen. Poika Väinö jää suorittamaan ylioppilasvuottaan. Siellä elämä lähtee sujumaan, johtokunnan isäntämies kaavailee Ulrikasta itselleen vaimoa, mutta hän onneksi tajuaa mistä on kyse kun kuuntelee hoidokkejaan. Elämä ei ole helppoa, mutta kun voudin, Martin kanssa välit lähenevät saa Ulrika taas uutta toivoa elämälleen.
Anna-Leena Härkönen, Kissapsykoosi. Kokoelma hauskoja kolumneja A-L H:n elämän sattumuksista, kommelluksista ja hauskuuksista. KIva iltalukemisto.
R.M.Rosenberg, Hakoisten Anna. Anna Magdalena Lillebruun naitetaan naapurikartanon pojalle, Upseeri Karl Gustav Ugglalle. Aviomies osoittautuu kuitenkin helläksi ja ymmäertäväiseksi, toisin kuin muu perhe, ilkeät äiti ja sisar ja juoppo pahansisuinen isä. Anna kuitenkin sopeutuu ja saa kolme lasta lopulta ja kartanokin lopulta hiljenee kun puolison perhe muuttaa muualle. Tämä oli sarjan ensimmäinen osa ja lukemani perusteella luen muutkin osat.
Patricia Cornwell, Kalmankalpea. Olen jostain syystä pitänyt PC:n kirjoista, vaikka monen mielestä ne ovat hirveitä koska ruumiita avataan ja kuvaillaan perin pohjin. Minulle se ei ole niin kauhistuttavaa kun murhat ja niitä tekevät ihmiset. Kay ja Benton ovat edelleen yhdessä, myös työskentelevät osin yhdessä, Lucy ja Tron, sekä Marino ja Dolores ovat myös mukana tarinassa, joka on on miltei scifiä: ihmisiä. kasveja ja eläimiä tuhotaan mikroaaltoaseella. Olen tainnut kyllästyä PC:n kirjoihin tai sitten tämä ei vain ollut enää saman tasoinen kuin aiemmat.
Beatrice Salvioni, En pelkää mitään. Erikoinen kertomus kahdesta Monzalaisesta 12-vuotiaasta tytöstä, joista toista Maddalenaa pidetään pahana, huonon onnen tuojana ja Francescasta, jota Maddalenan ja hänen kahden ystävänsä Filippon ja Matteon seura kiehtoo. Maddalena on joukon johtaja ja kelpuuttaa Francescan joukkoon. He leikkivät joella ja tekevät kepposia, rumiakin, mutta ovat älykkäitä ja neuvokkaita kun tarvis vaatii. Perhetaustat ovat erilaiset ja F:n kotona ei hyväksytä ystävyyttä. Tätä verrattiin Ferranteen ja kyllä se pitääkin paikkansa. Tykkäsin.
